Naiset, part II
Naiset ovat joskus ärsyttäviä. Tottakai, kaikki ihmiset joskus käyvät hermoille, mutta harvassa ovat naiset, joilla ei jossain vaiheessa suhdetta lähde käyntiin vaihde, joka muistuttaa enemmän äitimäistä nalkutusta tai addiktoitunutta totaalikontrollia.
Eikä naisten pimeä puoli rajoitu pelkästään ihmissuhdemaailmaan. Naisissa on suhteellisesti yhtä suuri osa kusipäitä kuin muustakin väestöstä, joten olisi naiivia uskotella, että naiset olisivat kaikinpuolin täydellisiä ihmisiä, ystäviä tai partnereita yhtään sen enempää kuin miehetkään.
Kaikesta sellaisesta johtuen ei ole mikään ihme, että miehelle (tai naisellekkin) voi välillä tulla mieleen atavistinen tarve tirvaista toista nekkuun pelkästään lopettaakseen turhan väittelyn.
En minä ainakaan pysty syyllistämään ketään, joilla tuollainen joskus käy mielessä. Joskus vain kiehuu yli ja sille ei voi mitään, oli syy mikä tahansa. Inhimilliset tunteet, mukaanlukien viha ja raivo, ovat täysin luonnollisia. Niillä, jotka väittävät, etteivät koskaan ole sellaisia tunteneet, ei mielestäni ole vain tarpeeksi kokemusta toisista ihmisistä.
Ero nyt vain sattuu olemaan siinä, mitä tekee vai tekeekö mitään. Väkivallan ajattelemisen ja toteuttamisen välillä on melkoisen suuri ero ja jollakin tavalla juuri se valinta tekee eron sosiopaatin ja terveen ihmisen välillä.
Valitettavasti moni meistä ei osaa hillitä itseään. Vähän väliä itsekin kuulen ympäriltä tarinoita siitä, kuinka exät tai nyksät ovat päättäneet taas ojentaa tyttöystäviään tai vaimojaan kovalla kädellä. Sairaalakäyntejä, peruuttamattomia traumoja ja vammoja.
Ja joka kerta, kun kuulen sellaisesta, tunnen aivan samanlaista raivoa kuin ennenkin. En kertakaikkiaan voi käsittää sitä tilannetta, missä joku tuntee olevansa pakotettu ilman uhkaa omalle koskemattomuudelle tai edes vailla selkeää provosointia lyömään toista ihmistä - varsinkaan puolta pienempää naista.
Olen aiemminkin kirjoittanut samasta asiasta ja olen edelleenkin samaa mieltä, että tällaiset tapaukset kaipaisivat sitä vanhanaikaista ratkaisua. Saunan taakse - ja sitärataa.
Kirjoittanut: Jarkko at 26.11.05 16:25
* * *
Visukinttu
marraskuu 26, 2005
Naiset, part II
Naiset ovat joskus ärsyttäviä. Tottakai, kaikki ihmiset joskus käyvät hermoille, mutta harvassa ovat naiset, joilla ei jossain vaiheessa suhdetta lähde käyntiin vaihde, joka muistuttaa enemmän äitimäistä nalkutusta tai addiktoitunutta totaalikontrollia.
Eikä naisten pimeä puoli rajoitu pelkästään ihmissuhdemaailmaan. Naisissa on suhteellisesti yhtä suuri osa kusipäitä kuin muustakin väestöstä, joten olisi naiivia uskotella, että naiset olisivat kaikinpuolin täydellisiä ihmisiä, ystäviä tai partnereita yhtään sen enempää kuin miehetkään.
En minä ainakaan pysty syyllistämään ketään, joilla tuollainen joskus käy mielessä. Joskus vain kiehuu yli ja sille ei voi mitään, oli syy mikä tahansa. Inhimilliset tunteet, mukaanlukien viha ja raivo, ovat täysin luonnollisia. Niillä, jotka väittävät, etteivät koskaan ole sellaisia tunteneet, ei mielestäni ole vain tarpeeksi kokemusta toisista ihmisistä.
Ero nyt vain sattuu olemaan siinä, mitä tekee vai tekeekö mitään. Väkivallan ajattelemisen ja toteuttamisen välillä on melkoisen suuri ero ja jollakin tavalla juuri se valinta tekee eron sosiopaatin ja terveen ihmisen välillä.
Valitettavasti moni meistä ei osaa hillitä itseään. Vähän väliä itsekin kuulen ympäriltä tarinoita siitä, kuinka exät tai nyksät ovat päättäneet taas ojentaa tyttöystäviään tai vaimojaan kovalla kädellä. Sairaalakäyntejä, peruuttamattomia traumoja ja vammoja.
Ja joka kerta, kun kuulen sellaisesta, tunnen aivan samanlaista raivoa kuin ennenkin. En kertakaikkiaan voi käsittää sitä tilannetta, missä joku tuntee olevansa pakotettu ilman uhkaa omalle koskemattomuudelle tai edes vailla selkeää provosointia lyömään toista ihmistä - varsinkaan puolta pienempää naista.
Olen aiemminkin kirjoittanut samasta asiasta ja olen edelleenkin samaa mieltä, että tällaiset tapaukset kaipaisivat sitä vanhanaikaista ratkaisua. Saunan taakse - ja sitärataa.
Kirjoittanut: Jarkko at 26.11.05 16:25* * *
Toi "nurkan taakse ..." -metodi on vähän sama kuin "se on peace tai tulee turpaan!". Suomalaista kukkaislapsuutta ...
Kommentoija: Schizo-Janne at 26.11.05 17:21* * *