Työ ja terrorismi
Vaikka joku aina tuntuu kuvittelevan, että meikäläisen työ on jotenkin tosi salamyhkäistä tai muutenvain hullujen, psykopaattien tai epäilyttävien ihmisten puuhaa, niin itse en tunnu näkevän työssä mitään kummallista. Aseiden kanssa ollaan tekemisissä, tottakai, mutta minkäs teet. Jotkut tekevät tikusta asiaa maatalouden parissa, minä kylmän raudan, joka nyt on taottu aseiden muotoon. Tough luck.
Ei tässä duunissa ihan kaikki niin hirvittävältä kuulosta. Pääsee tällaisissa piireissä tutustumaan oikeasti mukaviin ja hauskoihin ihmisiin, tekemään työtä, josta jotkut maksaisivat.
Mietin itseasiassa tuon viereisen kuvan aiheuttamia mielikuvia ihmisissä. Suurimmalle osalle teistä, jotka sen tuossa näkevät, se antaa mielikuvan jostakin joka on negatiivisesti yhdistettävissä Lontoossa tapahtuneisiin terroritekoihin.
Kysymyksessä on kuitenkin tänään otettu kuva, jonka finaaliversiossa on tarkoitus tukea brittien pyrkimyksiä säilyttää airsoft harrastuksena. Itse en sitä harrasta, ammatillisesta kiinnostuksesta tosin seuraan aiheen kehittymistä. Vaikka terrorismi on omasta mielestäni varsin vastenmielinen tapa toimia, on myös valtiovallan holhousmentaliteetti viety liian pitkälle, kun aikuisille tarkoitettuja leluja (juu niitä ne oikeasti ovat) pyritään kieltämään sen perusteella, että lapset saavat niistä vääriä vaikutteita. Tämä siis maassa, jossa oikean, laillisen ampuma-aseen hankkiminen on nykyään ehkä toiseksi vaikeinta koko maailmassa.
On tottakai totta, että ase, ampui se luoteja, muovikuulia tai vaikka pingispallolla ratsastavia pingviinejä, on potentiaalisesti vaarallinen. Ei mikään ole turvallinen asia väärissä käsissä. Johonkin on kuitenkin raja vedettävä. Ihmisillä on oltava valinnanvapaus, mahdollisuus pyrkiä yhteiskunnassa sellaiseen asemaan, jossa myös yhteiskunta luottaa yksilöön.
Eikä ole heti sanomassa, että ruuvimeisselissäsi on kaksi senttiä liian pitkä terä.
Kirjoittanut: Jarkko at 28.07.05 22:51
* * *
Kaipa sitä täytyy ihmisten saada lumeturvallisuutta jotenkin itselleen rakennettua, kun niin kovasti pelottaa. Itse olen sitä mieltä, että moiset plasebot koituvat vain haitaksi, mutta omapahan on mielenrauhansa.
Ja onhan se ihan ymmärrettävää, että myös turhautumista ja kiukkua pitää saada purkaa. Kannattaa tosin miettiä tovi, ennen kuin tekee itsensä naurunalaiseksi.
Minulle tulee mieleen esimerkiksi taannoin metrossa sattunut - tietenkin kovin ikävä - kirvesvälikohtaus, jonka jälkeen osa kansasta halusi metallinpaljastimet metroasemien oville. Ihan kiva idea, mutta melkoisen turha, kun laki ei kiellä kuljettamasta esimerkiksi tyhjää ampuma-asetta julkisissa liikennevälineissä matkalla ampumaradalle. Toki lakia voisi tiukentaa ja kieltää (vaarallisten) metalliesineiden viennin metroon. Tosin sen jälkeen saisi perheenäiti kulkea taksilla kotiin ostettuaan uudet sakset Anttilasta, kun julkisiin ei enää olisi asiaa.
* * *
Visukinttu
heinäkuu 28, 2005
Työ ja terrorismi
Ei tässä duunissa ihan kaikki niin hirvittävältä kuulosta. Pääsee tällaisissa piireissä tutustumaan oikeasti mukaviin ja hauskoihin ihmisiin, tekemään työtä, josta jotkut maksaisivat.
Mietin itseasiassa tuon viereisen kuvan aiheuttamia mielikuvia ihmisissä. Suurimmalle osalle teistä, jotka sen tuossa näkevät, se antaa mielikuvan jostakin joka on negatiivisesti yhdistettävissä Lontoossa tapahtuneisiin terroritekoihin.
Kysymyksessä on kuitenkin tänään otettu kuva, jonka finaaliversiossa on tarkoitus tukea brittien pyrkimyksiä säilyttää airsoft harrastuksena. Itse en sitä harrasta, ammatillisesta kiinnostuksesta tosin seuraan aiheen kehittymistä. Vaikka terrorismi on omasta mielestäni varsin vastenmielinen tapa toimia, on myös valtiovallan holhousmentaliteetti viety liian pitkälle, kun aikuisille tarkoitettuja leluja (juu niitä ne oikeasti ovat) pyritään kieltämään sen perusteella, että lapset saavat niistä vääriä vaikutteita. Tämä siis maassa, jossa oikean, laillisen ampuma-aseen hankkiminen on nykyään ehkä toiseksi vaikeinta koko maailmassa.
On tottakai totta, että ase, ampui se luoteja, muovikuulia tai vaikka pingispallolla ratsastavia pingviinejä, on potentiaalisesti vaarallinen. Ei mikään ole turvallinen asia väärissä käsissä. Johonkin on kuitenkin raja vedettävä. Ihmisillä on oltava valinnanvapaus, mahdollisuus pyrkiä yhteiskunnassa sellaiseen asemaan, jossa myös yhteiskunta luottaa yksilöön.
Eikä ole heti sanomassa, että ruuvimeisselissäsi on kaksi senttiä liian pitkä terä.
Kirjoittanut: Jarkko at 28.07.05 22:51* * *
Kaipa sitä täytyy ihmisten saada lumeturvallisuutta jotenkin itselleen rakennettua, kun niin kovasti pelottaa. Itse olen sitä mieltä, että moiset plasebot koituvat vain haitaksi, mutta omapahan on mielenrauhansa.
Ja onhan se ihan ymmärrettävää, että myös turhautumista ja kiukkua pitää saada purkaa. Kannattaa tosin miettiä tovi, ennen kuin tekee itsensä naurunalaiseksi.
Minulle tulee mieleen esimerkiksi taannoin metrossa sattunut - tietenkin kovin ikävä - kirvesvälikohtaus, jonka jälkeen osa kansasta halusi metallinpaljastimet metroasemien oville. Ihan kiva idea, mutta melkoisen turha, kun laki ei kiellä kuljettamasta esimerkiksi tyhjää ampuma-asetta julkisissa liikennevälineissä matkalla ampumaradalle. Toki lakia voisi tiukentaa ja kieltää (vaarallisten) metalliesineiden viennin metroon. Tosin sen jälkeen saisi perheenäiti kulkea taksilla kotiin ostettuaan uudet sakset Anttilasta, kun julkisiin ei enää olisi asiaa.
Kommentoija: Dorian K at 29.07.05 10:14* * *
Noh, mä tossa matkustin viimeksi sekä teräksisen kynsiviilan että itsepuolustuskaasun kanssa. Lenkoneessa. Ja tarkistettiin käsimatkatavarat mennentullen. Että enemmänkin harmittaa ne puusilmät jotka tarkastuksia tekee. Nätisti hymyilet blondina tullijäbälle niin sen puolesta koneeseen saa viedä vaikka singon.
Kommentoija: -P- at 30.07.05 18:31* * *