Anaalifabliteekkien kokous
Pyörin äsken tunnin verran viileiden satiinilakanoiden välissä muuttaen hiljalleen niitä lämpöisemmiksi. Samaan aikaan tuntui, että aivoissa käy varsinainen kuhina. En nyt satu olemaan aivotutkija, mutta tuntuu että siellä olisi pyöröovi, joka heittää nyt jatkuvalla syötöllä uuden huolenaiheen ajateltavaksi vaikka vastikään aiempikin tuli mieleen. Pimeässä huoneessa kun sulkee silmät, niin ajatukset kulkee pikakelauksella eteenpäin.
Olikosenytsielläjasekanssiellätaitäälläkunsesittentaasoli...
Ei helvetti.
Päässä on liian levotonta. Työ tietysti aiheuttaa oman stressinpoikasensa, joka laukeaa noin 7 päivän ja 16 tunnin päästä loppuvuoden suhteelliseksi vapaa-ajaksi. Silti muitakin huolenaiheita on. Kaipaan ainakin jaappaninmatkailijoita Stytä ja Yoea. Samaten ahdistun ajatuksesta, että olen nähnyt parasta ystävääni tänä vuonna ehkä kymmenen kertaa. Samoin erään ystäväni kiireet huolettavat. Samoin toisen parisuhde - tai pikemminkin sen jälkimainingit. Tai se, että en usko mihinkään. Tai ehkä en halua uskoa ja vaikka uskoisinkin, niin en myönnä uskovani. Enkä tiedä mitään, vaikka tiedänkin, että tiedän, mutten halua tietää.
Tuntuu taas, että pitäisi tehdä jotain järkevää. Parantaa maailmaa. Ihan konkreettisesti.
Kirjoittanut: Jarkko at 30.11.04 02:05
* * *
Visukinttu
marraskuu 30, 2004
Anaalifabliteekkien kokous
Pyörin äsken tunnin verran viileiden satiinilakanoiden välissä muuttaen hiljalleen niitä lämpöisemmiksi. Samaan aikaan tuntui, että aivoissa käy varsinainen kuhina. En nyt satu olemaan aivotutkija, mutta tuntuu että siellä olisi pyöröovi, joka heittää nyt jatkuvalla syötöllä uuden huolenaiheen ajateltavaksi vaikka vastikään aiempikin tuli mieleen. Pimeässä huoneessa kun sulkee silmät, niin ajatukset kulkee pikakelauksella eteenpäin.
Olikosenytsielläjasekanssiellätaitäälläkunsesittentaasoli...
Ei helvetti.
Päässä on liian levotonta. Työ tietysti aiheuttaa oman stressinpoikasensa, joka laukeaa noin 7 päivän ja 16 tunnin päästä loppuvuoden suhteelliseksi vapaa-ajaksi. Silti muitakin huolenaiheita on. Kaipaan ainakin jaappaninmatkailijoita Stytä ja Yoea. Samaten ahdistun ajatuksesta, että olen nähnyt parasta ystävääni tänä vuonna ehkä kymmenen kertaa. Samoin erään ystäväni kiireet huolettavat. Samoin toisen parisuhde - tai pikemminkin sen jälkimainingit. Tai se, että en usko mihinkään. Tai ehkä en halua uskoa ja vaikka uskoisinkin, niin en myönnä uskovani. Enkä tiedä mitään, vaikka tiedänkin, että tiedän, mutten halua tietää.
Tuntuu taas, että pitäisi tehdä jotain järkevää. Parantaa maailmaa. Ihan konkreettisesti.
Kirjoittanut: Jarkko at 30.11.04 02:05* * *
Liikuttavan entrysi johdosta hyökkään Suomeen jouluksi (22.12 - 4.1.). Stytä en saa mukaan mutta voin ehkä tuoda jonkun sen käytetyn t-paidan jota voi nuuskia :P
Kommentoija: yoe at 30.11.04 02:41* * *