Berchtesgaden
Varsin erikoisesti nimetty kommuuni oli tänään vierailuvuorossa. Pervilä kutsui meikäläisen kommuunin tupareihin, jossa asui myös Sami, Jerome ja Inari. Neljän ihmisen kommuuni siis, jossa kukaan ei ollut mitenkään täysin tuntematon. Hienoksi asian tekee se, että luulin meneväni kommuunin tupareihin, joissa tiesin asuvan vain Pervilän. Oletin siis, että lähestulkoon kaikki muut paikallaolevat olisivat tuntemattomia...
Paikalla oli siis myös paljon muita ihmisiä. Sinänsä hienoa, kun tuntee jo paljon ihmisiä, joista ei vielä vuosi-puolitoista sitten ollut tietoakaan. Useiden nimet ovat vieläkin hämärän peitossa, mutta aina sitä samoihin naamoihin törmää tavalla tai toisella. Hyvin palkitsevaa huomata tuntevansa ja olla tunnettu. Se siis, ettei aina tarvitse olla parhaita kavereita pitääkseen hauskaa tai keskustellakseen jostain - myös "ollaan tuttuja" -pohja riittää hyvin.
Ehkä tällaisten iltojen ja öiden tärkein viesti on se, että ei ole tärkeää, kuinka paljon ihmisiä tuntee - vaan se, kuinka hauskaa voi olla niiden kanssa, jotka tuntee edes osittain. Samalla tällaiset illat muistuttavat siitä, että on olemassa niitäkin ihmisiä, joiden olemassaolo on täysin yhdentekevä. Heitä ei voi sanoa edes paskoiksi - koska idioottipaskatkin herättävät ajatuksissa tai toiminnoissa joitakin reaktioita. Ne yhdentekevät ihmiset ovat vain ilmaa. Sanoivat he mitä tahansa.
Ja kyllä. Olen humalassa. Tämä on siis kännibloggausta.
Kirjoittanut: Jarkko at 26.09.04 02:37
* * *
Visukinttu
syyskuu 26, 2004
Berchtesgaden
Paikalla oli siis myös paljon muita ihmisiä. Sinänsä hienoa, kun tuntee jo paljon ihmisiä, joista ei vielä vuosi-puolitoista sitten ollut tietoakaan. Useiden nimet ovat vieläkin hämärän peitossa, mutta aina sitä samoihin naamoihin törmää tavalla tai toisella. Hyvin palkitsevaa huomata tuntevansa ja olla tunnettu. Se siis, ettei aina tarvitse olla parhaita kavereita pitääkseen hauskaa tai keskustellakseen jostain - myös "ollaan tuttuja" -pohja riittää hyvin.
Ehkä tällaisten iltojen ja öiden tärkein viesti on se, että ei ole tärkeää, kuinka paljon ihmisiä tuntee - vaan se, kuinka hauskaa voi olla niiden kanssa, jotka tuntee edes osittain. Samalla tällaiset illat muistuttavat siitä, että on olemassa niitäkin ihmisiä, joiden olemassaolo on täysin yhdentekevä. Heitä ei voi sanoa edes paskoiksi - koska idioottipaskatkin herättävät ajatuksissa tai toiminnoissa joitakin reaktioita. Ne yhdentekevät ihmiset ovat vain ilmaa. Sanoivat he mitä tahansa.
Ja kyllä. Olen humalassa. Tämä on siis kännibloggausta.
Kirjoittanut: Jarkko at 26.09.04 02:37* * *