Visukinttu 3.0

Pienen päiväkävelyn ohjelmana tänään oli oikeastaan käydä vain kaupassa, mutta samalla tuli käveltyä melkein äänestyspaikan vierestä, joten päätin käydä samalla laittamassa numeron paperiin. Tottapuhuen vielä kopissa tuli mieleen, että piirtäisin siihen korttiin ihan jotain muuta, mutta päätin sitten kallistua siihen toiseen suuntaan. Lähinnä siksi, koska muutos on aina muutosta. Ja siksi, että olisi jotain kannatettavaa illemmalla.
Lähinnä taitaa olo olla illemmalla vähän vastaava kuin jossain jääpallomatsissa. Kentällä kaksi joukkuetta, jotka molemmat ovat jostain, mistä ei ole minkäänlaista järkevää mielikuvaa. Siinä sitten valitsee kannatettavaksi joukkueen, jolla on paremman väriset peliasut tai sympaattisemmalta kuulostava maalivahti.
Kaupassa ostoslistalla oli lettutaikinan ainekset. Pari viikkoa sitten ostin kauan ostoslistalla olleen tanskalaisen vispilän, joka näyttää lähinnä porvarisylivauvan helistimeltä ja sitähän piti kokeilla heti äskettäin. Hyvin toimii.
Tunnin päästä tuleekin sitten lettuja. Ja hilloa. Ja kylmää maitoa.
Nam. Oli meillä huomenna kumpi presidentti tahansa, niin ainakin muistan, mitä tuli valinnan aikoihin syötyä.

En ikinä ole tällaistakaan kokeillut. Yllättävän helppo nuo oli synkronisoida.

Vähän aikaa sitten ostamani Taegugki hwinalrimyeo on ollut tämän illan dvd-elokuvavalinta. Korealaiset leffat ovat olleet vähän paitsiossa. Mitä nyt joskus katselin JSA:ta ja tykkäsin siitäkin.
Tuon Taegukgin nähtyään ei ole hirveän vaikea verrata sitä samankaltaiseen leffaan Pelastakaa Sotamies Ryan. Yllättävää kyllä, Taegukgi ei edes jää jälkeen tuosta Spielbergin rahareiästä. Itseasiassa menee siitä jopa ohitse monessa kohtaa - useammassa kuin PSR menee Taegukgista.
Kannattaa siis ehdottomasti tsekata, jos pitää sotaelokuvista. Tai korealaisista leffoista.

Tänään tulee kakkoselta Star Wreck: The Pirkinning klo 22:05. Pitänee katsoa, vaikka sen omalta koneeltakin olen nähnyt. On se vaan sen verran hieno projekti.

…tämä viikonloppu meinaan. Parituntisella pelisessiolla Kaisaniemessä ja sen jälkeisellä pienimuotoisella Kallionkierroksella, jonka kruunasi makkaraperunat Helsinginkadulla.
Luojan kiitos alan vanhenemaan. Tietyssä seurassa se ilmenee paitsi alkoholin sietokyvyn näennäisellä kasvulla, myös jonkinlaisena edistyneenä ajattelukykynä, joka takoo päähän aina jossain vaiheessa viestin “nyt on aika lähteä kotiin”.
Jessus. Aamusta ei tule välttämättä kovinkaan mukavaa. Ainakaan yksin.

Silloinkuin minä olin skidi, Bauer tarkoitti lähinnä vain niitä parhaita luistimia.
Nykyään Jack Bauer voittaa jopa Chuck Norrisin, josta nykyajan pikkupalleroiset eivät ole edes kuulleet.

Tira mainitsi jotain toimistojen kylmyydestä. On jossain päin kuulemma toimistossa 19 astetta.
Voih. Silloin kun minä olin nuori, ei toimistoissa ollut talvella lainkaan lämmitystä. Nykyäänkin täällä on vain muutamia vanhoja pattereita (ajalta, jolloin isäni oli nuori) ja yksi sähköpatteri, jonka käynnistäminen vetää itärajan takaa sähköä yhden ydinvoimalan verran. Silti työtiloissa on ehkä kuusitoista astetta lämmintä. Kukaan ei tiedä, kun lämpömittaria ei ole.
Osasyyllinen tähän on varmaan toimiston ovi, jonka rakosista tuulee läpi. Postilaatikko on tukittu jo aikoja sitten, mutta oven rakosista pahimpina päivinä tulee pakkaslunta sisään. Puhumattakaan siitä, että paikassa ei ole lainkaan tuulikaappia.
Mutta vuokra on halpa. Lähes ilmainen.

Taisi olla Turisti, jonka sivuilta päädyin pari päivää sitten jonkun kaljupään (hyi kaljupäät on rumia) machobullshittia täynnä olevalle Suomi24 -nettideittisivustolle.
Siitä eksyin (älkää kysykö miksi - minulla oli vain erityisen tylsää) lukemaan paikan keskustelupalstojen aiheita ja löysin sieltä keskustelun. Lukekaa koko juttu, mutta alla pieni osa alkuperäisestä keskustelunaloituksesta:

Tytöt olivat tehneet Jennalle siis tälle synttärisankarille keskelle keittiönpöytää kullin. Pallit oli kaks lihapullaa ja itse penis oli tavallinen nakki. Sit sen Jennan piti ottaa suihin sitä nakkia ja muut tytöt hurrasi siinä. Sit mä naureskelin että heh heh ompas tytöillä kivat leikit. Mun muija oli tosi kännissä ja katto mua suoraan silmiin ja alko sit ite imemään sitä nakkia ja muut tytöt villiinty. No sit mä heitin vitsinä muistaakseni jotain että totako sä mieluummin imet ku..tai jotain en muista tarkalleen. Mutta no sit mun tyttöystävä sano että no vittu mieluummin kait mä imen tätä saariosten nakkia vaikka koko loppuillan ku sun prinssinakkias, siis ihan oikeesti.

Niin. Joku oli joutunut tosi ilkeämielisen kohtelun kohteeksi. Bu-hu-huu. Oli oikein seuran keskellä kerrottu, että on se pieni se muna. Kyynel.
En ole ikinä ymmärtänyt stressaamista peniksen pituudesta tai varsinkaan miesten välistä peniskateutta. Juu, näit varmaan naapurin Jorman jorman joulusaunassa ja Jorman jorma oli isompi kuin oma jorma? Entäs sitten? Samantien keltaiset sivut käyttöön ja etsimään sitä peniksenpidennysklinikkaa? Vaiko vaivut epätoivoon, että eihän sillä nakilla mitään naista saa?
Herätkää saatana!
Onko sillä nyt mitään väliä, jos se tytöntyllerö vertailee sitä exänsä penistä omaanne? Tai varsinkaan sen pituutta? Käyttäkää sitä omaanne, älkääkä vaipuko epätoivoon sen muutaman sentin/tuuman/kyynärän vuoksi. Vittuako te sitä surette, jos olette sattuneet saamaan jaossa pienimunaisten kortin? Opetelkaa pelaamaan sillä, mitä on jaettu.
Mikä hitto siinä on, että jostain tuollaisesta ei saisi puhua ääneen? Newsflash - naiset puhuvat siitä kuitenkin, yleensä silloin kun et ole paikalla. Se, että me yritetään kollektiivisesti pelastaa pienimunaiset kanssayksilömme häpeältä julistamalla koon merkityksettömyyttä, on lähinnä surkuhupaisa yritys. Totta helvetissä koolla on merkitystä. Tottakai formulan moottoritehollakin on merkitystä, mutta paskan formulakuskin voittaa vaikka mossella jos osaa ajaa tarpeeksi hyvin. Sitä sanotaan itsetunnoksi ja taidoksi. Taidon kasvattamiseen tarvitaan vain tutkimusta, uskallusta ja kokeilemista. Itsetunto tulee siinä sitten luonnostaan.
Sitäpaitsi kaikkihan me teemme samanlaisia asioita. Miehetkin vertailevat oikeastaan koko ikänsä. Kohteet ja niissä vertailtavat ominaisuudet ehkä vaihtelevat mitä vanhemmaksi me kasvamme, mutta jos olisin saanut joka kerta markan (tai euron), kun minäkin olisin kuullut kanssaveljiltäni hehkutusta/surkuttelua siitä, kuinka suuret/pienet tissit edellisyön hoidolla oli, niin olisin… No en kovinkaan paljoa rikkaampi mies, mutta ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan.
Omalta osaltani voin sanoa olevani ihan tyytyväinen keskimittaiseen penikseeni. Juu, kai siinä joidenkin mielestä olisi parannettavaakin. Tuskin se mikään täydellinen omana lihanpalanaan arvioituna on. Parhaimpani olen sillä tehnyt ja se on ilmeisesti riittänyt. Haluaisinko isomman? En. Haluaisinko, että olisin alunperinkin varustettu isommalla peniksellä? En, mutta saattaisin vaihtaa mielipidettäni, kun ensimmäinen partneri kertoisi olevansa tyytymätön minuun ja syyttäisi siitä penikseni kokoa. Tähän mennessä tätä tosin ei ole tapahtunut. Jos tapahtuisi, niin nykyisessä utopian kaltaisessa olotilassa ajateltuna sillä ei sen kummempaa vaikutusta olisi, kuin että pyytäisin häntä seuraavalla kerralla puhaltamaan sen täyteen.
Meillä kaikilla on kai oikeus jonkinlaiseen mielipiteeseemme ja jos sen toisen ihmisen mielipide sattuu koskemaan penistäsi, niin ei sille kovin paljoa kannata itkeskellä. Pääasia on, että kokeilit - ja oikein hyvällä tuurilla sait siinä samalla seksiäkin. Se on nyt ihan fakta, että jotkut meistä sopivat ihan plus-miinus -kohdistamme yhteen toisillemme paljon paremmin ja joillakin taas väliin mahtuu muutakin kuin lateksikerros (kuten mm. kaiku). Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on miehelle oikeastaan kolme vaihtoehtoa. Itkeä oman peniksensä surkeutta vaikka internetin keskustelupalstalla, etsiä joku yhteensopivampi partneri tai vaikkapa ajatella laatikon ulkopuolelta ja tajuta, että hyvä seksi on paljon muutakin kuin pelkkä penetraatio.

Ihmisen pitää joskus todeta joitakin asioita ihan omin silmin, joiden olisi pitänyt olla itsestäänselvyyksiä.
Kuten esimerkiksi se, että eineslihapullat ovat parhaita ihan tavallisessa uunissa tehtynä.
Eivätkä ne ole kovin hyviä sitenkään.

Neljä työpaikkaa, jotka minulla on ollut elämäni aikana
(no työtehtäviähän tässä kai enemmänkin haetaan?)
- asekauppias
- tekninen käyttöjärjestelmäpäällikkö
- webtuottaja
- päätoimittaja
Neljä elokuvaa, joita voin katsoa uudestaan ja uudestaan
- Sodan Peto
- Full Metal Jacket
- Toy Story
- Stalingrad
Neljä paikkaa, joissa olen asunut
- Kairo
- Kirkkonummi
- Riihimäki
- Helsinki
Neljä TV-ohjelmaa, joista pidän
- 24
- Muodon Vuoksi
- Simpsonit
- C.S.I
Neljä paikkaa, joissa olen (viimeksi) käynyt lomalla
- Saarenmaa
- Bryssel
- Epsanja
- (en enää muista)
Neljä suosikkiruokaani
- Itsetehdyt pizzaleivät
- Mikä tahansa paistettu kanaruoka
- Bullmannin lihapullat
- Letut
Neljä saittia, joilla käyn päivittäin
- Blogilista.fi
- Irc-galleria.net
- Rekyyli.fi
- Militaryphotos.net
Neljä paikkaa, joissa olisin mieluummin juuri nyt
- 200 m itään
- 8400 km etelään
- 1,3 m kaakkoon, jonka jälkeen…
- …2,4 m vasemmalle
Neljä blogia, joita mainostaa
- Lärssi Larpajaiset
- Verkkomerkit
- Cut my life into pieces
- Pintaliito