Laitoin Pököttimen sitten myyntiin. Koko ajanhan se on ollut muka-myynnissä, mutta tällä kertaa aion luopua siitä suhteellisen vapautunein mielin. Alkaa enemmän ärsyttämään, kun sillä ei vaan ehdi ajamaan. Tänä vuonna korkeintaan 2000 kilometriä. Onko se sitten muka jotain palkitsevaa elämää tuollaiselle kärrylle? Ei, sanon minä.
Talviteloille laitan sen kuun vaihteessa, jos mitään muuta ei tapahdu. Siihen mennessä myyn sitä mm. Nettiautossa, mutta jos joku oikeasti välittää sille varteenotettavan ostajan joka antaa sille hyvän autotallin ja kohtelee ranskatartani hellästi, niin annan siitä 10% välityspalkkion.
Eli käykää kiinni ja etsikää ostaja. Puskii. :)
Leave a comment