Donnerwetter. Alkuviikon loma Berliinissä meni sitten odotetulla tavalla. Maanantai-aamuna pikainen järjestely kaikkien tarvittavien asioiden kanssa, taksi lentokentälle ja hyppy koneeseen. Kentällä tuli vielä törmättyä viime viikonlopun hääpariin matkalla Prahaan.
Oli muuten lähellä, että ei oltaisi oltu samalla lennolla. Jossain vaiheessa Prahakin vaikutti potentiaaliselta vaihtoehdolta kaupunkilomaa silmälläpitäen.
Enivei, kaksi päivää Berliinissä tuli ihan tarpeeseen. Kaupunki oli hieno, ilma oli kuin varsin kuuma morsian ja vaikka välillä väsymys meinasi iskeä, niin nuo päivät ovat taas niitä, joita varsin mielellään muistelee jälkikäteen. Ja vaikka etukäteen kaavailtiinkin, niin kaupunki ei ollut tyhjä saksalaisista. Kyllä niitä turisteja tulee siellä maan rajojen sisäpuoleltakin. Ja voi pojat, että olivatkin rasittavia.
Yhtenä retken kohokohdista pitää tietysti mainita ruoka. Vaikka systeri ei matkaseurana paljoa käristetyistä possunsorkista pitänytkään, niin muutoin paikallinen ruoka on ihan huippua. Ja olut tietysti, mutta olen ollut aiemmilla saksanreissuilla sokea, kun en ole huomannut ilmeisintä villitystä siellämain. Nimittäin olutta, joka on blandattu virvoitusjuomalla.
Juu. Ihan oikeasti. Jopa kaupassa oli valmiiksi pulloitettuna olutta johon oli sekoitettu coca-colaa, spriteä tai fantaa.
"Siis WTF!"
Pelottavinta on, että se maistui tavallaan ihan hyvältä. Kokeilin tosin vain yhden, eli Berlinerin Spritellä.
Vanhaa kunnon Shandya... puolet bisseä (vahvaa) ja puolet Spriteä. Joskus teininä tuli vedettyä, kun kaveri oli Briteissä ihastunut ko. juomaan.
Radleria, ja wohl!
Ja! JA!
panache auf sveitsi.
Shandya juu. Ystävä ausseista, asuu hampurissa, vetelee krapulaan cokis/olutta. Yäh