Tänään tuli sitten vietettyä osa päivästä kotona löhöillen ja osa kameran kanssa heiluen. Siinä tuli tissikin tutuksi taas, kun taidetta tehtiin. Ettäs tiedätte.
No toisaalta tuli taas muistutettua itseään muutamasta asiasta.
Ensinnäkin siitä, että naisten tissit ovat yliarvostettu luonnonvara. En kai ikinä ymmärrä, mikä se häslinki niistä oikein on, kun porukka tuntuu vouhkaavan niiden perään. Onhan ne ihan kivat, mutta eikö se vähän niin mene, että kun on nähnyt yhdet, niin on nähnyt kaikki? Ihan oikeasti - voiko niissä seuraavissa olla mitään muuta uutta kuin koko? (itse itselleni vastaten, no tietysti kiinteys ja muoto, mutta...) Kyllä silti tissien kiinnostavuus korreloi suoraan niitä kantavan henkilön kiinnostavuuden kanssa.
Sitten siihen toiseen asiaan, eli ihmisen - ja siten erityisesti naisen - vartalosta löytyy mitä hienompia yksityiskohtia kun vain osaa katsella. On monenlaista kaarta, notkelmaa, pyöreyttä, sileyttä, pehmeyttä ja sensellaista. Sitä kun niihin harvemmin pystyy kokonaisuutta ihaillessaan kiinnittämään huomiota, niin jää paitsi aika monesta kauniista pikkudetaljista - ja kaikki on koko ajan ollut niin lähellä.
Ehkä se on vain se patoutunut tarve tuntea itsensä taiteilijaksi, mutta tässä jossain vaiheessa kun ehdin/pystyn/viitsin, niin kuvaan vielä jonkun vartalosta nuo pienet rakastamani yksityiskohdat ja teen niistä pari taulua makuuhuoneeni seinälle.
Ah oui, précisément. Kauniisti sanottu. Olisi muuten kiva nähdä niitä kuvia täällä blogissakin. :)
Ai tänään otettuja kuvia (ton yhden lisäksi) vai sitten niitä yksityiskohtakuvia?
Tarkoitin lähinnä niitä yksityiskohtakuvia joita suunnittelit tuossa, mutta olisihan se kiva nähdä näitäkin lisää. Kaunis kuva.