Pökötti lähti sitten talviunille päivää etukäteen. Soittelin parkkihallifirmaan, että "sopisko niinq millään et voisin tuoda sen kärryn jo nyt ku taivaalta sataa kaikkea muuta paitsi nisäkkäitä". Sopi kuulemma ja kiitin samalla luojaani, että lämmin talviparkki löytyi nyt alle 200 metrin päästä. Täyttä ihanuutta.
Samassa bunkkerissa on nyt monta muutakin kärryä. Bongasin ainakin neljä vanhaa Chevroletia, kaksi Buickia, lukuisia Corvetteja ja Camaroita, pari avokuplaa, 90-luvun Mustangin, sekä lajitelman muita euro-avoautoja.
Nyt on yksi huoli taas vähemmän viiden kuukauden ajan. Pitää sitä silti välillä käydä moikkaamassa tässä talven mittaankin. Keväällä sitten taas se näkee päivänvaloa ja meikäläinen antaa tuulen tuivertaa tukassa pitkin moottoriteitä.
Ei voi muuta kuin odottaa. Sillävälin pitää sietää tuota ulkona riehuvaa talvea. Se on tullu ny.
Leave a comment