Jostain lapsuusajoilta on muistona äiteen valmistelemat aamupalat. Yleensä ne olivat jonkinlaista perusmuroa. Riisimurot kai oli sitä yleisintä hiilihydraattien lähdettä ja hyvänä kakkosena tuli Weetabixit. Jos oikein hyvin oli asiat, niin saatiin oikein sokerihuurrettuja muroja.
Näistä huolimatta yksi aamiaismurosuositus on jäänyt takaraivoon koputtelemaan yli 20 vuoden ajaksi. Sellaiset tyynymäiset kauramurot, joihin aina tuli laitettua mansikoita ja sokeria.
Tänään tsekkailin Alepan käytäviä kävellessäni myös murohyllyn ja törmäsin kaupassa Elovena kauramuroihin, niin niitä oli täysin pakko ostaa ja heti. Ei sillä, että niitä olisi tässä välissä mitenkään erityisesti kaivannut, mutta sen paketin näkeminen nosti ne vanhat makumuistot esiin. Jos tämä innostus niiden maistelemiseen jatkuu jatkossakin, niin pitänee siirtää ne "pakko saada" -ostoslistalleni. Ongelma vain on, että murojen kanssa aina pitäisi olla maitoakin. Ja yksi niistä monista asioista, joita minulla on kaapissani useammin kuin tölkillinen tuoretta maitoa - on tölkillinen vanhentunutta maitoa.
Silloin ne oli "Nallemuroja" :) Toimin kuten kunnon kuluttajan kuuluu ja kävin välittömästi ostoksilla kun näin aiemmin telkkarista mainoksen, että näitä saa taas. Ai että maistuu hyvälle. Ne ovat kaapissa nyt vakiokamaa. Mansikkahilloa en vain ole saanut vieläkään ostettua :D
Tuota, jos meinaa maito hapantua niin eihän se enää voi kun on mihin käyttää se?