Viimeisestä tappopäivästä onkin ollut jo vähän aikaa. Nyt jälleen alkaa olla aivan liian monta tuntia aikaa heräämisestä ja viime yönä tuli kaiken lisäksi nukuttua yhtä monta tuntia kuin olohuoneessani on nurkkia.
Tajusin tässä transsin kaltaisessa olotilassa, että olen entistäkin kiireisempi kaikkien työprojektien kanssa. Voin hyvällä omallatunnolla jo todeta itsellenikin, että työ vie valtaosan elämästäni. Tosin toivon, että tässä lähivuosina se myös palkitaan ja voin alkaa vihdoin taas vain harrastamaan - ja syljeskelemään kattoon.
Tosin en ihan usko, että osaisin olla enää jouten.
Ajattelin myös, että missä vaiheessa ylitän sen rajan, että minulla ei ole aikaa/energiaa suorittaa kodinhoitoon kuuluvia perustehtäviä. Siivoushan ulkoistettiin tässä taloudessa jo pari vuotta sitten, mutta pyykit pesen edelleen itse ja ruokaakin käyn hakemassa kaupasta (ja joskus jopa harrastusluonteisesti lämmitän/valmistan sitä).
Harkitsin, jos kauppareissut ulkoistaisi johonkin kätevään palveluun. Täyttelisin vain ostoslistan, jonka tarvikkeet tuodaan kotiovelle asti viikottain - ja sitten tarvittaessa aina täydentäisin sitä tarpeen mukaan. Ainakin meetwurstipaketti, muutama litra Valion appelsiinimehua, mozzarellaraastetta, pari pulloa Sprite Zeroa, maitotölkki ja paketti paahtoleipää kuuluisivät viikoittain kulutettaviin hyödykkeisiin.
Leave a comment