Tappaminen on omasta mielestäni varsin väistämätön sivuoire inhimillisyyden kinttupoluilla. En tarkoita, että se olisi mitenkään välttämätön tarve jokaisella ihmisellä, vaan sitä, että se kuuluu elämään yhtälailla kuin syntyminen ja kuolema.
Maailmassa on kahdenlaisia eläimiä. Saalistajia ja saalistettavia. Ihminen ei ole ainoa eläin, joka metsästää omiaan ja miksi olisikaan? Ei ihminen ole vaistojensa ja tapojensa vuoksi mitenkään jalustalle nostettava eläin. Inhimilllisyys on kehitetty käsite, joka osoittaa sen, että me olemme oppivia ja omaksuvia eläimiä ja kykenemme kehittymään nopeammin kuin muut.
Mutta silti, vuosisatojen ajan me emme ole pystyneet lopettamaan tappamista. Miksi? Koska se on meille keino saavuttaa jokin päämäärä. Kaikkein vanhin ja arkipäiväisin tappamisen muoto on tietenkin metsästys.
Tappaminen usein mielletään myös pakonomaiseksi tarpeeksi ja tappaneet ihmiset sadisteiksi, vaikka kyse on lopulta vain valinnasta, haluaako antaa toisen elää vai ei. Monilta osin, erityisesti ihmisten välisissä konflikteissa, tätä puolustellaan sillä, että yksilön päätös on kahden vaiheilla - tapa tai tule tapetuksi.
Useat sarjamurhaajat, elleivät kaikki, ovat sosiopaatteja - mutta sosiopaatit eivät ole sarjamurhaajia tai edes murhaajia. Muuten tällä planeetalla tuskin olisi edes elämää.
Ihmisen tappaminen hyväksytään monilla tavoin, monissa eri yhteyksissä. Sodan aikana, itsepuolustukseksi, yhteiskunnan suorittamana rangaistuksena ja niin edelleen. Tuskin kukaan kovin paljoa surisi esimerkiksi lapsenraiskaajan tappamista?
Oma elämä
Jokainen kuvittelee olevansa kai jollain tavalla kuolematon vaikka tiedostaakin joku päivä heittävänsä tossut päin jehovaa. Samoin minä. Siihen ei ole auttanut pelko tulevansa tapetuksi, eikä itse tappaminenkaan.
Tappaminen on minulle eräänlainen välttämättömyys, koska tiedän, että pystyn itse määrittelemään sen, minkä tapan ja miksi. Suurin osa ihmisistä tappaa joka ikinen päivä jotain, mutta he tekevät sen valinnoillaan. Antavat jonkun muun painaa liipaisinta, joka tietysti tehokkaasti vaimentaa omantunnon, mutta ei tee valinnoista yhtään sen eettisempää.
Leave a comment