Rahankäyttöni on täysin holtitonta ja erityisesti tämä pätee käteisen rahan kanssa. Omistan tosin parikin eri lompakkoa, mutta kumpaakaan en käytä. Toinen on isoisältäni peritty ja toinen taas palvelee jonkinlaisena dokumenttisäiliönä autossa. Osittain tästä syystä käteinen raha vaeltelee yleensä missä sattuu. Keittössä taitaa olla vetolaatikossa veitsien ja pähkinänsärkijöiden joukossa parikymppiä, teeveen yläpuolella dvd-hyllystä voisi löytyä vitonen tai kaksi - ja takin taskuista voisi löytyä kanssa lounaan verran seteleitä.
Kyllä. Olen samaa mieltä. Rahaa ja sen ansaitsemiseen uhrattua työtä pitää sen verran kunnioittaa, että pitää rahoista hyvää huolta. Tuhlaaminen on täysin eri asia, mutta heitteillejättö taas on täydellistä typeryyttä.
Ja tuo välinpitämättömyys heijastuu myös maksuliikenteeseeni. Maksoin juuri yhden laskun heinäkuulta. Kai siksi, että se vain oli jäänyt maksamatta. Karhukirjeitä ei kyseisestä firmasta ole tullut, mutta pienenä firmana se kai on tottunut siihen, että laskut saattavat tässä taloudessa viipyä pidemmänkin tovin.
Olen vain pankkikortti-ihmisiä. Maksukortti on vain niin kätevä tapa. Isommat ostokset tulee aivan liian usein heitettyä tietysti myös luottokortille, mutta pankkikortilla muuten maksaessa saa aina tasarahan. Ei taskunpohjilla kuljeskelevia kolikoita, eikä muutenkaan härdelliä. Ainoat haitat ovat, että esimerkiksi parkkimittareihin ei niitä kolikoitakaan sitten löydy ja alakerran kiinalaisessa lounaspaikassa käy vain käteinen.
Leave a comment