Kello löi juuri yhdeksän ja olisi tarkoitus käydä kohtapuolin nukkumaan. On selkeästi tuota univelkaa jäänyt. Ajatus oli joskus aiemmin kirjoittaa tänään jotain uudesta keittiön matosta (joka tuntuu olevan täysin väärässä paikassa siellä keittiön lattialla) tai vanhasta mikroaaltouunistani, mutta taidan senkin jättää ensi kertaan.
Nih. Ettäs tiedätte.
Nyt sänkyyn hyvän kirjan ja kännykän kanssa (jos joku sattuu vaikka soittamaan tai muuten häiriköimään tekstiviesteillä). Siivousfirman tytöt kävi tänään ja kämppä tuoksuu vähän sitruunaiselle tai metsälle. Tai sitruunametsälle. Parasta on kuitenkin viileät, puhtaat satiinilakanat.
Aah.
Kiva kuitenkin tietää, että sulla on keittiössä uusi matto ja että omistat myös vanhan mikron :D
Ja noista satiinilakanoista olen vähän kade. Toivottavasti näit kauniin viileitä unia.
No, mä bloggaan niistä vähän myöhemmin.
Itseasiassa mä näin ihan saatanan kuumia unia. :)
No sittenhän ne uudet lakanat toimivat toivotulla tavalla ;)
Ah, eivät, koska ne oli vain unia. ;)
Ehkä ne unet oli lupaus tulevasta, kun oikein positiivisesti tulkitaan...
Ehkä? Tai muisto menneestä, joka ei koskaan enää palaa? :D
Voi matot! Mulla alkoi kanssa kova mattometsästys muutettuani uuteen kotiin.
Ensimmäinen eteiseen ostettu matto oli kolme senttiä liian leveä, joten se ei käynyt. Kuosi oli kuitenkin niin kiva, että sijoitin sen olkkariin. Toinen matto oli liian paksu (kylppärin ovi ei auennut) ja taas se oli liian mieluinen palautettavaksi, joten sijoitin sen olkkariin. Kolmas matto viimein sopi, kun olin hoksannut vihdoin mitata eteisen. Nyt on sitten mattoja joka vuodenajalle kun ottaa huomioon, että niitä oli entuudestaankin. Elämässä tulee välillä vastaan vaikeita tilanteita... ;)
Ohhoh, lipsahti bugi. Ehdokas kaksi päätyi oikeasti keittiöön.