Se siitä lomasta sitten. Aika meni maanantaista perjantaihin aivan liian nopeasti. Pieni pintarusketus tuli loppuviikosta saatua. Nyt käden erottaa jo selvästi tummemmaksi kuin vaatteiden peitossa olleet kehon osat. No can do. Pitäisi muistaa kirmata useammin alasti pellolla, niin tulisi tasaisempi jälki.
Ylipäätään loma osaa olla aina yhtä rasittava. Nytkin tuli huomattua, että silläaikaa kun olin poissa, jotain jäi kuitenkin tekemättä. Ihan kaikki ei mennyt ihan putkeen, mutta pitää vaan laittaa utua putkeen seuraavan kolmen viikon ajaksi. Ehkä se tästä lutviutuu.
Eikös siinä jossain kohtaa ollut juhannuskin? No mitä väliä! Helpottaahan se vain työn tekemistä kun on valoista ympäri vuorokauden!
Oikeasti piti kirjoittaa tänne jotain suuria totuuksia taas, mitä tuli (alku)viikon aikana mietittyä. Lähinnä kai noita suuria juttuja noista matkustamisen ihanuudesta, suhteesta biologisiin vanhempiin ja sitärataa. Asioiden (ja elämän) tilapäisyydestä. Nyt käytän jälleen "en muista mitä piti kirjoittaa" -korttia ja jätän suuremmat filosofioinnit myöhemmäksi.
Sitävastoin tyhjensin kameran muistikortin. Ei ihan samanlaisia kuvia kuin viime reissulta, mutta melkein...
Matkailijoille kolme faktaa vironmatkailusta:
1.) Eestiläisillä on ikävä tapa soittaa joka paikassa huonoa ja vanhaa europoppia tai omia varsin omatakeisia sävellyksiään. Edellinen pätee myös radiokanaviin, joiden diversiteetti on jopa heikompi kuin suomessa (tai sitten emme tarkastelleet koko eetterin antimia).
2.) Yritä välttyä näyttämästä suomalaiselta ja opettele edes käytetyimmät sanat paikallisella kielellä. Vaikka harvat niitä käyttävät edes suomeksi, niin hyvä olisi osata eestiksi ainakin kiitos, anteeksi, ole hyvä ja olemme ruotsalaisia - lähettäkää lasku lähetystöömme.
3.) Vaikka olisi millaiset vatsavaivat, niin älä päästä tuhnupierua laivan tax-free -myymälän hajuvesiosastolla. Myynti laskee välittömästi ja laivayhtiöt joutuvat vaikeuksiin.
Johan tässä sun lomalta paluuta on ehdittykin odotella