Veckoslut 2

Viikonloppu on - luojan kiitos - mennyt sitten melkein kokonaan ohitse ja huomenna saa taas jatkaa täysitehoisesti töitä. Ihanaa. Melkein paratiisinomaista. Lomaan on enää viikko aikaa ja pitäisi pinnistellä duunit siihen malliin, että kehtaa - ja haluaa - lähteä lomalle. Ei haluaisi jättää mitään kesken, kun viikon poissaolon jälkeen pitäisi pystyä luottamaan siihen, että joku muu saisi ne hommat valmiiksi. Ja minähän en sellaiseen luota. Ehei.

Kontrollifriikki.

Viikonloppu on (onneksi) vietetty naisten seurassa. Lauantaina feminiinistä seurasta huolehti Pauliina ja sunnuntaina Ninni, joka onnistui luultua paremmin kuvissaan. Naisten kyky piiskata itseään itsekritiikillä se vaan tuntuu joka kerta yllättävän.

Kuuden aikoihin kotiinajellessani sain taas lisää verenpainetta, kun Kulttuuritalolla oli ilmeisesti jonkinlaiset pippalot. Tottakai, koko Alppiharjun alueella kaikki parkkipaikat olivat käytännössä täynnä - ja luonnollisesti myös asukkaiden itsensä avustamana parkkipaikka on varsin kiven alla. Jos en olisi niin laiska(*), niin hankkisin taloyhtiön autohallista paikan autolle ja unohtaisin parkkiongelmat.

Aiemminkin olen urputtanut siitä, että parkkeeraaminen on muutenkin tarpeeksi vaikeaa, kun kaupungissa sattuu olemaan kusipäämotoristeja tai viikonlopuksi työt kotiin tuovia rekkakuskeja.

Juuri tällaiset hetket saavat ajattelemaan, että kehäykköselle pitäisi rakentaa tietullit kaikille sen sisäpuolella asumattomille. Kun tulli olisi vaikka kympin kerta, niin jo helpottuisi liikenneongelmat ja parkkipaikkojakin olisi varsin hyvin.

(*) = autohallin oven avaaminen/sulkeminen vaatii autosta nousemista.